KUHMON RESERVIUPSEERIKERHON MAJA


Kuhmon Reserviupseerikerhon maja.
Majan historiaa
Ajatus oman kokoontumispaikan hankkimisesta heräsi heti kerhon 25-vuotisjuhlien jälkeen 1966 keväällä. Keskusteluja käytiin Kuhmon Reservin aliupseerit- yhdistyksen kanssa yhteisestä majahankkeesta.
Kokouksessaan 6.9.1967 kerhon hallitus päätti anoa lupaa rajavartiostojen esikunnalta ,että kerho saisi vuokrata tontin majaa varten metsähallituksen Kuhmon hoitoalueen omistuksessa olevalta Kainuun rajavartioston hallinnassa olevalta harjoitusalueelta Kangasjärven rannasta n. 7 kilometrin etäisyydellä Kuhmon kirkonkylän keskustasta. Anomus tehtiin yhdessä Kuhmon Reservin aliupseeriyhdistyksen kanssa. Rajavartioston päällikkö ei hyväksynyt anomusta
Helmikuulla 1968 rajavartioston esikunta tiedotti haluavansa neuvotella tontin vuokrauksesta ja suullisella lisäsopimuksella sovittiin Kainuun Rajavartioston vapaasta majankäytöstä eräissä harjoituksissaan. Maapohjasta tehtiin vuokrasopimus Metsähallituksen kanssa 2.3.1968.
Kokouksessaan 11.3.1968 kerhon hallitus valitsi rakennustoimikunnan , jonka tehtävänä oli valmistella majaprojekti vuosikokoukselle piirustuksineen ja kustannusarvioineen.
Kerhon vuosikokouksessa 24.4.1968 päätettiin seuraavaa :
Todettiin Kuhmon Reservin aliupseeriyhdistyksen päättäneen etteivät he tule majahankkeeseen.
Keskustelun jälkeen päätettiin majan rakentamisesta.
Hyväksyttiin majan piirustukset ja perustettiin rakennusrahasto johon jäsen voi lahjoittaa vapaehtoisesti 50 mk.
Hyväksyttiin rakennustoimikunnan Metsähallitukselta ostama rakennushirsikauppa ja muutkin toimikunnan tulevaisuudessa majan rakentamiseen liittyvät hankinnat. Toimikunnan muodosti kerhon puheenjohtaja Oskari Moilanen , Viljo Meriläinen ja Aarre Merentie.
Majan pohjavalut tehtiin 25.5.1968. Rakennuspuut kuorittiin talkootyönä ja hirsityö annettiin ammattilaiselle V. Maliselle. Majan katon naulaustalkoot pidettiin 6.8 ja harjannostajaiset seuraavana päivänä.

Kuhmon upseerikerholaisia yhdistyksen uuden lipun naulaustilaisuudessa. Tällä ryhmällä on suuri merkitys majan toiminnassa.
Majan Tupaantuliaiset
Tupaantuliaiset juhlittiin 12.10 1968 ja tunnelma oli vahvan maanpuolustushenkinen . Olihan pihkantuoksuisessa uutuuttaan hohtavassa majassa mittava määrä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tehtyä raskastakin talkootyötä. Mukana tilaisuudessa oli kymmenittäin sodissa karaistuneita etulinjan reserviupseeriveljiä. Jutut ja tarinat paranivat saunalöylyjen myötä.
Pankkilainaa jouduttiin ottamaan 17000 markkaa. Laina maksettiin takaisin kymmenessä vuodessa. Yksityisiltä hallituksen jäseniltä lainattiin korotta 10500 markkaa ja maksettiin takaisin muutamassa vuodessa.
Lahjoittajina on kirjattu seuraavaa:
Kuhmon rajakomppania-lipputanko ja ovien rivat
Metsänhoitaja Jouko Ovaska-pöytien ja penkkien kelomateriaali.
Koneurakoitsija Kauko Liukkonen- n.300 m tienteko majalle.
Maanviljelijä Jaakko Kettunen- runsaasti traktorityötä
Kattohuopatehdas ja kaminoiden valmistaja- 50 % alennus tavarasta
Sähköliike Kyllönen& Merentie- sähkötyöt
Viljo Meriläinen-karhunnahka ja erittäin mittavasti kaikenlaatuista rakennusmateriaalia Aug Korhonen Oy:ltä , jonka omistaja ja toimitusjohtaja hän oli.
RUN: naiset –mattoja ja tekstiilejä ,myöhemmin astiaston, joka mahdollistaa puolensadan vierailijan kestitsemisen
Rak.tsto V.Kääriäinen Oy-1985 tontin ympärys aitamateriaalin ja 1988 peltikaton rakennustyön ja piipun pellitystyön.
Majan käyttö
Oman jäsenistön käyttö kerhon kokous- ja virkistystoimintaan on majan tärkein tehtävä. Myös Reserviupseerinaiset käyttävät majaamme tilaisuuksiinsa, samoin kerhomme metsästysseura Puskajussit ry.

Kerhon metsästysseura Puskajussien painavin saalis
v. 2003. Se oli siihen asti valtakunnan suurin kaadettu karhu, painoa oli yli 300 kg.
Majan hoito on vuodesta 1985 lähtien ollut hallituksesta valitun majaupseerin vastuulla. Tehtäviin kuuluu kunnossapidon ja valvonnan lisäksi vuokraustoiminnan järjestäminen hallituksen päätöksen mukaisesti. Koska majaupseerin talkootyömäärä on mittava mainitsen majaupseerit aikajärjestyksessä. Viljo Puumalainen, Veijo Moilanen Matti Määttä, Matti Halonen, Jaakko J. Klemetti, Jari Tamminen, Martti Hämäläinen, Veikko Tikkanen, Vaito Kääriäinen ja Ilmo Pulkkinen.
Majaan kohdistuneet vahingot ovat olleet pakkasen aiheuttamia vesivahinkoja. Aika mittavia. Saunan betonilattian ja alushirsien uusiminen, jonka korjasi melkein yksin Jaakko J. Klemetti. Keittiön lattian purku ja rakentaminen . Jaakon lisäksi työssä oli Ilkka Kurkela ja kirjoittaja. Vesihuoltoon liittyvät korjaukset on tehnyt Jaakko J. Klemetti kolmen vuosikymmenen ajan. Katon vuotaminen korjattiin heti 1988 .
Halkovajan siirtotalkoisiin osallistui innolla mm. Eljas Pylväs ja siirtoon ,kokoamiseen ja katon tekoon Olavi Savolainen. Heinälato sijaitsi lähellä valtakunnan itärajaa ja vitsailtiin tiedustelun toteavan reserviupseereilla olevan meneillään tosi atakki lähellä rajalinjaa. Totesivat teon ystävällismieliseksi koska ei noottiakaan kuulunut.
Yksi karhun talja varastettiin v. 86. Lumijäljistä virkakunta päätteli voron olleen kengännumeroltaan ainakin nro 50. Hyvä ettei kohdattu rosvoa paikan päältä, ei olisi saanut nahkaa takaisin lihasvoimalla. Vaikka kartoitettiin paikkakunnan isojalkaiset urokset ei heistä kukaan nahkarosvoksi ilmoittautunut.
Majan vuokraustoiminnalla on tuloutettu kerhon toimintaan vuosittain parituhatta euroa . Se on hyvä lisä Pitkospolku lehden ilmoitushankintaan, joka on kerhomme toiminnan rahoituksen selkäranka.
Majan tontti ostettiin omaksi 2003. Hankintaneuvotteluissa ja ostamisessa oli kerhomme silloinen puheenjohtaja varatuomari Hannu Karhu avainasemassa. Kauppahinta oli 15000 € . Rahat oli hankittu mittavalla Talvisotamateriaalin hankintatyöllä 1990 luvun alussa yhdessä Kuhmon Reserviläisjärjestön kanssa. Materiaali myytiin Kuhmon kaupungille. Materiaalista tuli Kuhmon Talvisotamuseon näyttelyn perusaineisto. Materiaalissa oli mm. kenttäsairaalavälineistö, jonka hankinta rahoitettiin silloisten puheenjohtajien henkilökohtaisella lainanotolla
Uskallusta on riittänyt Kuhmon reserviupseerikerhon jäsenistöllä Kerhomajan ratkaisuja tehdessä. Majasta on muodostunut jäsenistöä yhdistävä ja maanpuolustushenkeä ilmentävä kokoontumispaikka jäsenistölle ja ehkä myös ihmisille, jotka haluavat nimenomaan Kerhomajamme tilaisuutensa juhlistajaksi.
Kerhomajaan kuuluu:
-Tupa, keittiö , kamari,varasto ja parvi
-Saunarakennus ja takkatupa
-WC- rakennus, miehet, naiset
-Halkoliiteri, entinen lato
-Laituri ja vene
-Portti ja aita tontin rajoilla

Kuhmon kerhon uusi ja vanha lippu 2007. Vanha lippu on kunniapaikalla Majan seinällä.
Vaito Kääriäinen,
Majaupseeri 07-09
Kerhon jäsen m.66. pj 89-91
Kuhmon Reserviupseerikerho ry