KORPILINNA

Kuhmon Reserviläiset omistavat Korpilinna-majan.

Suojeluskuntatalo Korpilinna oli paikka, jossa sodan käyneet reservin aliupseerit perustivat Kuhmon reservinaliupseerien yhdistyksen helmikuussa 1957. Ylikersantti Aarne Eskelinen valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Alkuvuodet olivat tavanomaista toimintaa. Oma lippu naulattiin 1968 ja kolmekymmentävuotisjuhliin ilmestyi ensimmäinen numero yhdistyksen Kenttäposti-lehteä.

Vilkasta perinne- ja näyttelytoimintaa

Yhdistys järjesti 1989 joulukuussa yhdessä reserviupseerien kanssa Talvisodan muistonäyttelyn, johon tutustui 1300 vierailijaa. Jyrkänkosken talvisotatukikohdassa reservijärjestöt kokosivat Kuhmon taisteluista kertovan näyttelyn, johon tutustui yli 6000 kesämatkailijaa. 90-luvun alkuvuosina sotahistorialliset näyttelyt ja erilaiset tapahtumat toivat Kuhmoon tuhansia vierailijoita.

Oman maja, uusi Korpilinna

Jo yhdistyksen toiminnan alkuvuosina pohdittiin oman toimitilan hankkimista. Kuhmon Reservialiupseerit ry päätti lokakuun 1992 kokouksessaan majan rakentamisesta Jyrkänkoskelle.
Metsähallituksen kanssa sovittiin majan sijoituksesta maastoon. Hankkeesta otettiin yhteyttä myös veteraaneihin, olisiko suotavaa rakentaa majaa Talvisodan taistelupaikalle. Veteraanit vastasivat, että paikka on erinomainen. Veteraanit hyväksyivät myös Korpilinnan rakennettavan reserviläismajan nimeksi.

Talvella-93 alettiin kerätä Tapio Karikon rekalla Kuhmosta lahjoituksina saatuja rakennuspuita. Maalikuun 8. päivänä 1993 aloitettiin majan kehikon rakentaminen Jyrkänkosken lanssilla vanhan sotatien pohjalla. Keväällä tehtiin pohjatyöt majan tulevalla tontilla, kehikko purettiin ja siirrettiin koottavaksi omalle tontilleen.

Rakennustoiminta toteutui pitkälti 35 miehen talkootyönä. Jyrkän miehet Matti Pääkkönen ja Eino  Hirvilahti uurastivat talkoissa maaliskuulta aina majan valmistumiseen saakka.
Rovasti Timo Löytty vihki Korpilinna-majan 20. päivänä maaliskuuta 1993 satapäisen vierasjoukon läsnä ollessa. Nöyrä toivomuksemme oli, että majastamme tulisi elävä maja. Toive on toteutunut vuosien saatossa.

Jyrkänkosken tukikohta

Reserviläisten Kuhmon taistelujen esittely alkoi jo Jyrkänkoskella heinäkuussa 1990. Heti alkuun näyttelyä kehitettiin lisäämällä jv-aseiden määrää. Kuhmon kaupunki aloitti tukikohdassa entisöintityöt1995 ja sai ne päätökseen seuraavana vuonna. Jyrkänkoskella entisöitiin mm. taisteluhautaa, kk-pesäke, sirpalesuoja ja puron varrella hirsillä tuettu panssariestevalli, räjäytetty silta ja jv-esteet. Luhalahdelta haettiin talkoovoimin kenraali Gusevskin Fårdi mallia 1935. Museoautolle rakennettiin 1997 näyttelytalli, joka katettiin pärekatolla.

Kuhmolaisen alikersantti Mauno Hyvärisen pst-tykki laitettiin paikalleen taisteluhaudan viereen, mistä se 19.12.39 tuhosi puron taakse ensimmäisen vihollisen panssarivaunun. Naisille tehtiin pyörille liikkuva kanttiinivaunu virkistystarjoilua varten.

Vuonna 1999 laitettiin vänrikki Uuno Aarnion heittimet paikoilleen. Ne avasivat tulen 16.12.39 venäläisiä sillanrakentajia vastaan. Aarnio palveli JR 65:n III pataljoonassa.
Venäläisen kenraalin kenttäleipomo haettiin talkooporukalla Luelahdelta kesällä 2000. 2001 saatiin Parolan panssarimuseosta tukikohtaan T-26-mallinen  tankki, jollaisia venäläiset käyttivät Kuhmon taisteluissa.

Toukokuussa 2002 Jyrkänkoskelle rakennettiin tankille talvitalli, jonne koottiin taisteluista  kertova pienimuotoinen näyttely. Talliin koottiin kesällä 2005 suomalaisten Kuhmossa kaatuneiden sotilaiden tiedosto ja kesällä 2006 Kuhmon taisteluista ja Rukajärven suunnan taisteluista kertova valokuvanäyttely.

Kenttäposti-lehdestä 26.4.2007 päätoimittaja Heikki Pitäjämäen historiikkiartikkelista muokannut Erkki Aaltonen.